Se on kyllä vaan karu totuus, että kun oot onnes kukkuloilla, niin joku tulee aina ja koittaa murentaa sitä sun kukkulaas, näin kävi tottakai myös lauantaina, eihän päivä voi koskaan olla täydellinen, eihän? Alla olevat repliikit käy tähän kuin nenän päähän.
"Me: Finally so happy
Life: Wait a sec.."
Lähettiin siis kello yhdeksän junalla kohti Helsinkiä ja junaa ootettiin jo puolelta, ei haluttu myöhästyä missään nimessä, tätä päivää oli ootettu niin kauan. Junassa juteltiin aivan kaikesta, naurettiin, syötiin meiän epäterveelliset aamupalat ja kuunneltiin musiikkia. Oli maailman ihaninta huomata, että vaikka oltiin Even, Crissen ja Siirin kanssa ekaa kertaa neljästään reissussa ja toista kertaa ylipäätään missään neljästään, niin tuntu kun oltais tehty sitä aina.
Helsingissä käytiin korkkaamassa uusi starbucks ja tutustuttiin heti alkumetreillä päästävarpaisiin- blogin kirjoittaja Lilaan.
Kiltakellarissa meille oli järjestetty aivan huikea blogipäivä ja oli ihanaa tavata bloggaajia ja nähdä ihan nassusta nassuun, sekä huomata kuinka kaikki oli panostanut asuihin ja ulkonäköön. Harvoin Suomessa varsinkaan näkee noin suurta joukkoa noin hyvin ja inspiroivasti pukeutuneita ihmisiä. Kaiken kruunasi Angelica Blick ja Andreas Wijk joiden kanssa päästiinkin yhteiskuviin ja kyseiset ruotsalaiset bloggaajat oli aivan käsittämättömän mukavia muutenkin.
Koitettiin pysyä mahdollisimman normaaleina kun nähtiin Valtterin pää siellä kaikkien muiden yläpuolella ja tiedettiin että jos hän siellä hoippuu, niin on Naaginkin pakko olla paikalla. Kyseinen kaksikko kuuluu nimittäin meidän ehdottomiin suosikkeihin ja ei siinä kauaa kestänytkään ennen kun meidän oli jo pakko mennä kyselemään yhteiskuvia, se siitä ammattimaisuudesta sitten.
Tapahtuman jälkeen oltiin kaikki hymyt korvissa ja lähettiin kohti keskustaa ja siitäkös se alamäki sitten vasta alkokin.
Kaikki alko siitä kun Eve tiputti meidän kameran vahingossa maahan, mutta onneks selvittiin säikähdyksellä ja kamera toimi aivan yhtä loistavasti kun aina ennenkin. No sitten päästiin siihen saakelin "sporaan" ja eikös vaan mennäkkin keskiovesta sisään ja mietitä että kumpaan päähän pääsis maksamaan, niin sieltä ryntääkin jo lipuntarkastajat paikalle. Todella hirmu tyytyväisinä astuttiin sitten ulos sieltä kolmen pysäkin jälkeen 80 euron laskut kourissa.
Päädyttiin mäkkäriin vetelemään juustoateriat jonka jälkeen kierreltiin pari kauppaa ja päädyttiin takasin rautatieasemalle. Junassa naurettiin vatsat kipeinä ja laulettiin kun viimeistä päivää.
Siinä vaiheessa oltiin kaikki jo niin hurjan väsyneitä ja ootettiin vaan että päästäis kotiin lepäilemään, mutta koska päivän aikana ei ollu ehtinyt tapahtua vielä tarpeeksi, niin juna äkkijarruttaa ja hetken päästä tulee kuulutus "Hyvät matkustajat, olemme joutuneet pysähtymään sillä raiteilla kulkee sekavassa mielentilassa oleva henkilö. Odotamme poliiseja". Siinä vaiheessa naurettiin jo melkeen pissat housuissa, tämäpä tästä vielä puuttuikin. Lopulta päästiin 20 minuutin päästä jatkamaan ja kun päästiin Turkuun niin oli kyllä niin voittaja olo.
Kaikenkaikkiaan aivan mahtava päivä, eikä se ois ollu läheskään noin muistorikas ilman kaikkia vastoinkäymisiä.
Alin kuva otettu Angelican blogista.
xoxo SS & SN
