RUISROCK 2014

Hieman on kärsinyt iphonekuvien laatu, eikä tällasia roskia tahtois edes julkaista, mutta menkööt kun ei muutakaan ole. Yllä siis näyte meidän perjantain asuista kun suunnattiin ruissiin viettämään iltaa. Molemmilla siis farkkushortsit (ihme, oltiin nimittäin niin innoissamme ettei pöksyt meinannu pysyä jalassa) ja topit sekä neuleet. Ei mitään ihmeellistä siis, mutta hyvin pärjäsi vaikka illan tullen olikin vähän vilpsakka. Otettiin myös riski ja napattiin aurinkolasit messiin, yleensä tollaset tuppaa tuhoutua ton tyyppisissä tapahtumissa, mutta tällä kertaa molemmat vei onneksi ihan ehjät yksilöt kotiin. Oikeastaan kaikki muukin pysyi ehjänä, lukuunottamatta valkoisia kenkiä jotka saivat vähän väriä pintaansa sekä jalat jotka eivät olisi edes toista päivää enää jaksaneet. Toi ilta kyllä korvas kaiken sen jalkojen kipeytymisen ja likaset kengät, halutaan heti takas!

Lähdettiin siis Siiri S'än luota kuuden maissa ja suunnitelmat ehti vaihtua useampaan otteeseen ennen lähtöä ja sen aikana. Alkuperäinen tavoite oli kävellä koko matka ja takaisin ja niinhän me osittain tehtiinkin. Kävästiin vilkasemassa hervottoman pitkät bussijonot, mutta sanottiin niille pikapikaa ei ja alettiin pistää jalkaa toisen eteen kohti Ruissaloa. Eikös siinä vaan tullutkin S'älle hiertymät uusista kengistä ja loppumatka sinne päin mentiinkin sitten ilman (Mikä ei ollut hyvä idea koska loppuilta pistettiin menemään kera asfaltista tulleiden palovammojen jalkapohjissa, alueella kengät pysyivät toki visusti jaloissa). Jossain välissä hypättiin Siiri N'än ihanan äidin kyytiin kunnes autolla ei oikein enää liikkuminen onnistunut ja loppumatka jatkettiin taas jalkasin. Meidän mukana oli myös super rakas Anna jonka blogiin TÄSTÄ ja porteilla Venlakin liittyi joukkoon. 

Jättihymyn kanssa lähdettiin liikkeelle ja alkujaan puntaroin tuon yllä näkyvän takin ja lopulta päälle pistetyn neuleen välillä, mutta neuleeseen päädyttiin johtuen siitä että se on lämpimämpi ja hyvä niin! 

Meidän tavotteena oli keretä Cheekiksi paikalle, mutta lopulta ehdittiin kuulemaan vain pari viimeistä biisiä. Ei kyllä edes haitannut, sillä ehdittiin juuri sopivasti paikalle kun timantit on ikuisia alkoi ja muuta meidän ei edes tarvinnut kuulla, toi on nimittäin kaikkein eniten muistoja herättävä ja tärkein biisi meille koko artistilta. Sen jälkeen mentiin katselemaan Bastillea sekä Examplea, jutskailtiin kavereiden kanssa ja pidettiin hauskaa. Kaiken huippu oli kyllä David Guetta ja sitä miettiessä tulee ihan kylmät väreet. Examplen jälkeen jäätiin nimittäin paikalle seisomaan ja päästiin kun päästiinkin ihan aitaan kiinni missä venailtiin se puolitoista tuntia illan pääesiintyjää. Toi odotus oli kyllä kaiken arvoista, sillä keikka oli ihan huippu, meillä oli niiiin hauskaa ja David Guetta hoiti kyllä homman kotiin paremmin kun hyvin. Yöllä päästiin Siirin äidin kyydillä taas S'älle missä vedettiin karkkia nassuun ja painuttiin unten maille, valvominen ja seuraavana aamuna odottava työpäivä ei ole nimittäin paras yhtälö.

KUINKA MONI TEISTÄ PÄÄSI PAIKALLE RUISSIIN TAI ON OLLUT SIELLÄ AIKASEMPINA VUOSINA?