INSTAGRAM

tiistai 28. maaliskuuta 2017

NÄIN ME RAKENNETTIIN KESTÄVÄ YSTÄVYYS

XOXO SS & SN

Ei olla tunnettu kymmeniä vuosia (eikä toisaalta elettykään niin pitkään..), koettu varhaislapsuutta yhdessä tai oltu edes ikinä samalla luokalla. Sen sijaan me ollaan itketty, naurettu ja ennen kaikkea eletty yhdessä. Meidän ystävyys on niin vahva, että sitä on vaikea selittää ja kun etenkin nuorempana tykättiin sanoa, että ollaan sama ihminen, niin välillä se tuntuu siltä ihan oikeesti. Ikinä ei tarvitse pelätä jäävänsä yksin, koska sulla on paras ystävä, jonka tiedät olevan siinä no matter what. 


Suurin syy tälle löytyy varmasti kuuden vuoden takaa, kun tutustuttiin. Me oltiin sillon 14 kesäisiä, rippikoulu edessä ja murrosikä pahimmillaan. Toi on ikä joka muokkaa ihmistä ihan tosi paljon, kun omat arvot alkaa mudostua ja minuus vahvistua. Ympäristön vaikutus on suuri. Me vietettiin sillon aikaa toistemme kanssa enemmän kun kenenkään, tehtiin monet uudet ja jännittävät jutut yhdessä ja jaettiin ajatuksia jatkuvasti. Se on muokannut meistä sellasen kun ollaan. Vaikka luonteet on osin erilaiset, niin meidän arvot ja mielipiteet on monissa asioissa toistensa kopiot. Rippikoulu on ton ikäselle usein iso juttu ja niin oli myös meille. Istuttiin auringon laskun valoittamalla kalliolla kahdestaan ja rukoiltiin mitä tyhmimpien juttujen puolesta, vaikkei olla edes mitään himouskovaisia. Itkettiin yhdessä kun ne viereisen huoneen pojat oli menny pilaamaan yhden meidän One Direction -julisteen (ja kyllä, meidän huone oli vuorattu ton poikabändin ja Justin Bieberin naamoilla). Noihin aikoihin me perustettiin myös yhtenen blogi. Otettiin lauluvideoita, joille voidaan nauraa räkäsesti näin jälkeen päin ja vietettiin iha hiton siistejä kesäöitä yhdessä. Näitä muistoja riittäis viiden vuoden ajalta niin monia miljoonia, että ne ansaitsis ihan oman postauksensa. 

On ollut aikoja kun Siiri S on elänyt viisi kuukautta maapallon toisella puolella ja syksy jolloin Siiri N oli aupairina ja matkusti muutenkin tosi paljon. Noi ajat on juurruttanut meidän ystävyyttä entisestään eikä suinkaan tehnyt siitä heikompaa. Erossa vietetyt hetket ja muut ystävät kummankin ympärillä, joista ei kuitenkaan muodostu uhkaa meille, on se minkä pohjalta voidaan sanoa, ettei mikään voi tulla meidän väliin. Usein näkee mustasukkasuutta jopa ystävien välillä, mutta meidän koko suhde on niin vankalla pohjalla ja niin avoin, ettei sellaista liiemmin ilmene. Päinvastoin, on ihan mahtavaa, että voidaan huoletta mennä ja tehdä, olla näkemättä hetkeen ja silti kaikki on niin kuin neljä vuotta sitten. 

Meiltä on joskus kysytty, että oltaisko tässä, jos meillä ei ois samaa nimeä. Ärsyttävää kyseenalaistamista, jossa on kuitenkin jotain perääkin. Toimiva ystävyyssuhde vaatii luonnollisesti yhdistäviä tekijöitä ja meidän nimi on yksi aika konkreettinen esimerkki. Se on johtanut tähän blogiin ja moneen tilanteeseen, joihin ei olisi muuten jouduttu. Tottakai se on yhdistänyt. Tämä blogi on nivonut meidät tiiviisti yhteen ja opettanut tekemään yhteistyötä ja kompromissejä. Joillain se saattaa ennen pitkää johtaa ongelmiin, mutta me ollaan päinvastoin otettu opiksemme. 

Hyvä ystävyyssuhde ei tarvitse toimiakseen samaa nimeä tai teinivuosien rellestämisiä, vaan samankaltaiset arvot, yhdistäviä tekijöitä ja ennen kaikkea avoimet välit ja kyvyn keskustella asioista. Lisäksi molemminpuolinen kunnoitus ja luottamus on asioita joita ei voi kylliksi korostaa. Jos jompaakumpaa on huolettanut jokin asia, niin ollaan uskallettu ja pystytty keskustelemaan ne helposti läpi. Mahdolliset ärsyttävät asiat toisessa ollaan pystytty suodattamaan melko hyvin eikä olla takerruttu pikkujuttuihin. Se on johtanut siihen, ettei mitään sen suurempia muureja ja patoutumia ole päässyt syntymään ja myöhemmin purkautumaan. Jutelkaa, luottakaa ja välittäkää toisistanne!

No Comments Yet, Leave Yours!

EEmme julkaise sopimattomia kommentteja, joten pidäthän juttusi asiallisina!